Tämän blogin takana istuu 17-vuotias lukiolaistyttö Lempäälästä, Tampereen seudulta, enkä mä osaa kuvailla mun luonnetta. Sosiaalinen, avoin, huumorintajuinen, en mä tiedä?? Olen superspontaani, huoleton ja melko epäjärjestelmällinen myös - ainakin, jos jotain voi päätellä huoneessani tälläkin hetkellä vallitsevasta sekasorrosta. Tietyissä asioissa taas olen ihan jäätävän pikkutarkka perfektionisti, joka ärsyyntyy pienimmästäkin virheestä.
Ratsastusharrastuksen aloitin parhaan kaverini vanavedessä Kravin ratsutallilla syksyllä 2006 päälläni kirkkaanpunaiset ratsastushousut ja kumisaappaat. Muistan ensimmäisen tunnin fiiliksen yhä kuin eilisen: kimo Jasmi-shettis koukutti mut niin syvälle hevosten maailmaan jo silloin, että sillä tiellä ollaan edelleen. Kravin ponien kanssa opin ratsastuksesta kahden vuoden aikana perusteet, kunnes parin muun ratsastuskoulun hevoskalustot läpi koluttuani päädyin maaliskuussa 2016 vuokraamaan nykyistä harrastuskaveriani, kimoa newforest-tamma Lempiä. Lähinnä meillä on tavoitteena kehittää yhteistyötä ja mua itseäni ratsastajana, sillä kilpailemisesta en ole oikein koskaan innostunut.
Vaikka olen 171 senttiä pitkä ja siitä usein saanut kuullakin, mulla on ehdottomasti ponitytön sydän - siitä ei pääse yli eikä ympäri. Hevoskokoisia eläimiä on testattu monta kappaletta, eikä yksikään ole aiheuttanut samanlaisia fiiliksiä kuin poneilla ratsastus. Jostain syystä ponien kanssa epäonnistuminenkin on aina hauskaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti